Ei islamofobinen, ei ksenofobinen, vaan oikofobinen

 Jokainen nationalisti ja patriootti lännessä (kutsuttakoon heitä länkkäreiksi) on tullut diagnosoiduksi ksenofobiseksi tai islamofobiseksi, itsensä sofistikoituneeksi sivistyneistöksi kokevan liberaalin, globalistisen vasemmiston taholta. Jälleen kerran projisoinnin tarvetta tuntuu löytyvän sitä enemmän, mitä vasemmalle psyyke kallistuu. Ylikorostunut ksenofobian ja islamofobian kauhistelu viittaa liberaalissa vasemmistossa piilevään oikofobisuuteen. Eikä ihme. Jo Orwell osasi tuoda oikofobian oireet osaksi vasemmistolaisen totalitarismin rakennusaineita. 

 Liberaalin vasemmiston vallanhimon ja vallankahvan välissä seisoo yksi ongelma: periaatteellinen, uskontoonsa, isänmaahansa ja äidinkieleensä juurtunut, kansallisuus-, perhe-, sukupuoli- ja seksuaali-identiteetiltään horjumaton nationalistinen patriootti. Miksi? Siksi, että häntä on vaikea hallita, koska hänellä on identiteetti. 

Ihminen vailla identiteettiä, on helposti hallittavissa. Identiteetitön alamainen sopii hyvin globalistista maailmanvaltaa tai sosialistista/kommunistista valtiota tavoittelevaan agendaan, joka on rakennettu sen varaan, että valtio on kaiken; Jumalan, perheen, ihan kaiken yläpuolella. Identiteetitön alamainen etsii kipeästi kadonnutta identiteettiään globalistisen ja kommunistisen valtahirviön uhrialttarin ääreltä.

Wikipedia kertoo oikofobiasta seuraavaa:

Oikofobisuuden lietsominen onkin ollut vahvasti esillä liberaalissa vasemmistossa, sekä ylikansallista ja globalistista valtaa hamuavassa EU-valtakoneistossa. Kansalliset liput ja kulttuuriset ylpeydenaiheet demonisoidaan, kuten työväenpuolue on tehnyt Englannissa. Labour-puolueen johtaja Keir Starmer on kutsunut julkisesti kansallista lippuaan liehuttavia ääriainekseksi, sanomatta ainoatakaan negatiivista sanaa terroristisen, islamistisen palestiinan lipun liehuttajista. EU:n parlamentissa käsketään poistaa kansalliset liput europarlamentaarikkojen pöydiltä näkyvistä. Keir Starmerin kaltainen oikofobisuuden esikuva on löytynyt myös Suomesta: Sanna Marin (SDP).

Ex-pääministeri Sanna Marin oli täydellinen globalistisen vasemmistolaisuuden oikofobinen jumalatar ja mestari. Hänen ylleen rakentui oikein henkilökultti globalistisessa vasemmistossa. Tästä jopa vitsailtiin "sannansanalaisuutena". Sanna Marin oli oikein otollinen oikofobinen tapaus, jolta puuttui täysin suomalainen perhe- ja kansallisidentiteetti. Niinpä tämä oikofobisuudessaan jakoi suomalaisten velaksi ja globalistisen EU:n saatavaksi suomalaisten rahat, jätti suomalaisten hänelle äänestämän luottamuspestin ja hyppäsi Saudi-Arabiasta ja Putinin lähipiiristä rahoituksensa saavaan, valtioiden hallitusten konsultointia tarjoavaan yritykseen, joka ajaa Saudi-Arabian ja Venäjän kolonialistisia tavoitteita.

Lähde: Suomenkuvalehti 20.4.2015

Eikä tämä oikofobian lietsominen ja identiteetin murtamistyö vallan tavoittelun välineenä tähän jää. Sateenkaariliike joka on poliittisesti vasemmistolainen ja sosialistinen, on mukana yhtälailla identiteetin murtamistyössä pyrkiessään romuttamaan seksuaali- ja sukupuoli-identiteetit jo lapsiltakin epätieteellisillä monisukupuolisuuden opinkappaleillaan. Ja tätä työtä edesauttavat vasemmistolainen SETA ry sekä opetushallitus, jonka vasemmistolainen puheenjohtaja on epäilemättä ollut tyytyväinen, kun opetushallitus on linjannut, ettei opettajien tarvitse monisukupuolisuutta opettaessaan kuunnella lasten huoltajien kritiikkiä tästä epätieteellisestä hölynpölystä. Nimittäin samalla tulee lyötyä kiilaa myös perheidentiteetin kasvuun.

Ihmisen lisääntymisstrategia lajina perustuu kahteen sukupuoleen. Näin ollen ihminen on kaksisukupuolinen laji. Muita sukupuolia ei ole eikä tarvita. Ne muut ovat mutaatioita.

Älkää menettäkö itseänne.

PS. Omistettu rakkaalle isosiskoselleni.